Siirry pääsisältöön

Viktoriaanisen ajan lastenrattaat



Tälläiset kaunokaiset löytyvät meiltä. Olisivat aika lailla kunnostusta vailla, etenkin tuo kuomu on aikamoisen ränsistynyt, sekä toinen eturengas puuttuu kokonaan. Täytyy nyt olla silmät tarkkana, jos rengas sattuisi löytymään vielä jostain. Tosin rengas voi löytyä melkein mistä vain, koska isäntä muisteli leikkineensä sillä lapsena. Ja minun käsitykseni mukaan hän ei ole ollut ihan se lapsi rauhallisimmasta päästä, joten rengas on varmasti saanut kyytiä. Olen haaveillut, että saisin nämä johonkin esille. Sen ne kyllä ansaitsevat. Rattaat ovat mielestäni erittäin kauniit. Varmaan sali olisi niille oikea paikka ja ainut minne mahtuisivat ilman suurempia järjestelyjä.


Lapsia on työnnetty rattaiden kaltaisella välineellä 1500-luvulta lähtien, mutta 1800-luvulla tulivat ns. oikeat rattaat, joita käytettiin ulkona liikkumiseen. 1880-luvulle asti rattaissa oli kolme pyörää ja yksi etuaisa vetämistä varten.. Sen jälkeen Englannissa kehitettiin vaunut, jotka kulkivat neljällä pyörällä ja joissa vauva oli makuullaan. Ensimmäiset mallit olivat valmistettu koripunoksesta, mutta hankalan puhdistamisen vuoksi käytettiin valmistusmateriaalina myös puuta, paperimassaa ja nahkaa.
 
 
Rattailla on suuri tunnearvo, sillä ne ovat palvelleet monia sukupolvia tässä samaisessa suvussa. Mieheni mumma on näitä vielä käyttänyt pikkulapsena.
 
Tästä se uusi viikko sitten taas lähtee kulkemaan. Tiedossa on ainakin neuvolaa ja eteisen sisustuksen viimeistelyä. Hyvälle mallille saatiinkin se tyttöenergialla sunnuntaina :) Vielä olisi hakusessa matot, jalallinen naulakko ja istuintyynyjä. Eli varmaan siis kirppistelyäkin vielä luvassa ja kangaskauppaa.
 
 
 
Terveisin Niina

Kommentit

  1. Kylläpä ovat kauniit! Ihanaa, kun nurkista löytyy noin paljon vanhoja ja hienoja tavaroita. Useissa taloissa kun ne vanhat jutut on jossain vaiheessa hävitetty "vain vanhoina romuina".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta. Tänä päivänä osataan arvostaa taas vanhaa ja varmasti monia kaduttaa, kun on tullut heitettyä arvokasta pois.

      Poista
  2. Ihanaa lukea tätä kaunista elämää täältä blogistasi :)
    Tahtoo päästä katsomaan ihan livenä paikanpäälle!!
    T: Se naapuri jpääntieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kun luet tätä. Ja tervetuloa katsomaan :)

      Poista
  3. Hei!
    Ihastuttavaa työtä teet vanhaa ja kaunista arvostaen!
    kiitos että sain vierailla blogissasi!
    Terveisiä Winstonille ja hyvää elämän jatkoa koko perheelle!
    Pirjo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. Kiva, että kävit katsomassa ja tervetuloa uudelleen. Täällä nämä vanha esineet nousevat jotenkin erityisesti esille ja on kiva kuunnella tarinoita niistä. Kerron terveisesi myös eteenpäin.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…

Ullakko muuttui hääjuhlatilaksi

Apua, talvi meinaa tulla ihan väkisin. Lapset katselivat aamulla nenät kiinni ikkunassa, kun lunta tiputteli taivaalta. Ikävä kyllä lumiukkohaaveet sai vielä siirtää myöhemmälle, koska lumi katosi pian pois. Minä en niin lunta kaipaa. Se tietää lisätyötä hevosten kanssa, joten ei ole haitaksi, jos lumi tulisi vähän myöhemmin vasta. Olen ollut muutenkin vähän alavireessä viimeaikoina. Ilmeisesti olen alkusyksyn kiireistä uupunut ja nyt se sitten tuntuu, kun mitään suurempia projekteja ei ole meneillään. Olen päättänyt keventää vähän tässä vaiheessa, jotta ehdin taas palautua entiselleni ja jaksan innostua joulunlaitosta. Sitä tosin jo odotan innolla. Meillä oli tosiaan ihanat häät syyskuussa. Järjestelyissä oli tietenkin oma hommansa ja etenkin siinä vaiheessa, kun teimme päätöksen, että siivoamme talon ullakon juhlien jatkopaikaksi. Ullakko on suuri ja olemme aina halunneet saada hyödynnettyä tämän korkean tilan muutenkin kuin valtavana varastotilana. Siispä tartuimme työhön ja pari…

Miten minusta tuli pohjalaistalon emäntä

Hei!

Olen pitänyt blogiani elämästäni täällä keltaisessa kartanossa jo pian neljä vuotta. Siitä saan kiittää ihania lukijoitani! En minä olisi vain itselleni viitsinyt kirjoitella näin pitkään. Lukijat ovat varmasti vaihtuneetkin matkan varrella ja osa heistä ei varmastikaan tunne minua henkilökohtaisesti, joten ajattelin, että nyt olisi ehkä hauska hieman kertoa kuinka minä hämäläistyttö päädyin tänne Etelä-Pohjanmaalle aikanaan. Eli suuria paljastuksia on luvassa, heh!

Kaikki alkoi pienestä sattumasta Facebookissa, jonka seurauksena kaksi täysin toisilleen tuntematonta ihmistä päätyivät kirjoittelemaan toisillensa. Huomasimme pian, että jutut menivät hyvinkin yksiin ja kiinnostus toisesta heräsi. Päädyin antamaan puhelinnumeroni ja ensimmäisen puhelumme jälkeen koin, että se oli sitten menoa. Puhelukin kesti lopulta useita tunteja ja yö meni erittäin vähillä unilla. Aamuvuoroon suuntasin väsyneenä, mutta hymyilevänä tyttönä.

Pian päätimme tavata kasvotusten ja lähdin ajelemaan ens…