Siirry pääsisältöön

Valkoinen kirjoituspöytä



 Eilen illalla päätin vähän tehdä muutoksia blogin ulkoasuun. Latasin myös uuden  kuvanmuokkausohjelman, jonka kanssa olen tänään vähän yrittänyt harjoitella. En aijemmin ole kuviani oikeastaan edes muokkaillut, vaan olen yrittänyt saada kameralla sen verran onnistuneita otoksia, ettei tarvitsisi. Nyt kuitenkin ajattelin, että olisi hauska vähän testata mihin tämä ohjelma pystyy. Näitä kuvia on siis hieman muokattu.


Esittelen nyt niitä uusiavanhoja huonekaluja, jotka tulivat meille.Yksi näistä uusista hankinnoista oli siis tämä ihana valkoinen kirjoituspöytä. Kun näin pöydän ensi kerran, olin myyty. Ajattelin, että pöytä olisi saatava. Nyt se on kannettu yläkerran vierashuoneeseen, jonne se selvästi myös kuuluu.
Kirjoituspöytä on 1800- lukulainen ja kaveriksi hankimme sille myös tämän ruskean barokkituolin. Valkoinen sopisi varmasti paremmin pöydän kanssa, mutta kyllähän tämä tuoli vain on erittäin kaunis.



      
Auringonpaisteisin terveisin Niina :)

Kommentit

  1. Aivan ihana tuo pöytä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on. Joudun ravaamaan vähän väliä yläkerrassa, jotta voin ihailla sitä :)

      Poista
  2. Tekis mieli tulla teille yökylään, että pääsis majailemaan tuossa huoneessa ;) Tosi kiva toi tapettikin!

    Piritta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tapetti oli jotakin uutta mallistoa. Se muistuttaa kuvioiltaan huoneen vanhaa tapettia, joka oli pohjaväriltään vihreää. Koko seinällä tapetti olisi varmaan käynyt silmiin, joten on ihan hyvä kun laitettiin tuo puolipaneli, vaikka en niiden ystävä ole ennen oikein ollutkaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tilan historiaa ja arkeologisia löydöksiä

(Kuva: Perhealbumi, talo vuonna 1916) Tila on perustettu jo 1400-luvun alussa. Vanhin tunnettu isäntä oli Antti Kurikka nimeltään, mutta tiedetään että hän ei ole ollut kuitenkaan ensimmäinen isäntä, sillä tila on ollut jaettuna hänen ja hänen veljensä kesken jo tuolloin. Tähän aikaan tilan nimi oli Kurikka, josta myös Kurikan kaupunki on saanut nimensä. Tila on ollut kooltaan huomattavan suuri ja se on ulottunut esimerkiksi Jalasjärven Luopajärvelle asti. Siitä on vuosien varrella lohkottu kymmeniä eri tiloja perinnönjaoissa ja Isonjaon aikana. Tämä talomme eli nykyinen Rinta-Kurikka on edelleen samalla paikallaan ja osin samoilla perustuksillaan, kuin jo satoja vuosia aikaisemmin. Talon vanhin osa, eli jääkellari on keskiajalta 1400-1500-luvun taitteesta. Historian kirjojen mukaan alkuperäisen 40-huoneisen kartanon kerrotaan palaneen vuonna 1625. Markus Wähä-Kurikka oli tuolloin tilan isäntänä. Tähän aikaan tila...

Kartanon keskiaikainen kellari

Päärakennuksen alla on kellari, jonka Museovirasto on arvioinut olevan jo  1400-luvulta.  Kellari on kuulunut vanhoihin perustuksiin, joiden päälle nykyinen kartano on siirretty 1800-luvun alkupuolella. Se on toiminut alkujaan jääkellarina. Kyrönjoesta kuljetettiin hevosella jäälohkareet kellariin, jossa ne säilyivät hyvin lämpimän vuodenajan, jotta saatiin maito ja ruoka säilymään viileänä. Kellari sijaitsee kartanon oikeassa päädyssä, pari metriä alapuolella maanpinnasta.  Kellarissa on upea tynnyriholvikatto. Katto on uskomattoman hyvässä kunnossa ottaen huomioon, miten vanha se onkaan. Holvikatto oli tyypillinen keskiaikaisissa kellareissa. Holvaamista varten kerättiin pienempiä kiviä kuin muurin rakentamiseen. Hyviä holvikiviä olivat levymäiset kivet, esimerkiksi liuskekivi. Holvi tarvitsee tukevan lähdön joko suoraan seinien päältä, seiniin jätetyistä koloista tai seinien ulokkeista. Holvaamista varten rakennettiin halutun muotoinen lau...

Eteisen vanha talonpoikaiskaappi ja vanhat matkalaukut

Ullakolta löytämäni vanhat matkalaukut päätyivät lopulta arkieteisemme talonpoikaiskaapin päällistä koristamaan. Voi, kun tykkäänkin niistä juuri tuolla. Laukkuja on meillä vielä vaikka kuinka paljon tallessa ja mikä parasta, niin niiden sisältä löytyy vielä kaikenlaisia vanhoja aarteita. Kirjoja, lehtiä, kirjeitä ym.       Pidän kovasti kaapin yksityiskohdista ja kuluneesta pinnasta. Tuo puinen ympyränappi on aivan ihana katseen kiinnittäjä.     Emme ole halunneet maalata kaappia, vaan se saa olla oma kulunut itsensä. Montaa väriä se jo kantaakin mukanaan. Valkoisen maalin alta löytyy vaaleanvihreää väriä, sekä jossain kohtaa pilkistää myös tummanruskeaa.         Niina