Siirry pääsisältöön

Lautaskeräilyä ja keskeneräisiä projekteja


Hei ja haukotus! Vesipumput ovat huutaneet yöllä sen verran kovaa, että unet kyllä jäivät vähiin. Mutta siitä tuskin kannattaa valittaa. Ne tekevät tärkeää työtä, kuten ne ihmiset niiden takanakin. Voimia vaan heille, että jaksavat vielä jonkin aikaa.

Kohta olisi aloitettava vintin siivous oikein urakalla. Olisi tavoitteena kesäksi saada paikat kuntoon. Saas nähdä mitä siitäkin tulee, jos kokoajan löytää sieltä mielenkiintoisia juttuja. Sitähän saattaa unohtaa koko siivoamisen saman tien. Valkoisen kirjoituspöydän vierashuoneeseen löydettiin omista nurkista ihana vanha valkoinen sänky. Sängyn toisesta päädystä puuttuu yksi levy, mutta muuten se on ihan kunnossa ja sopii täydellisesti yhteen pöydän kanssa. Eli siinäkin olisi vähän projektia ensin.

 Projekteista puheen ollen, kun olin saanut illalla pikkumiehen nukkumaan, innostuin rapsuttamaan maaleja eteisen valkoisesta talonpoikaistuolista. Kävimme tulvapaikkojen tsekkailun jälkeen paikallisessa sisustusliikkeessä ja sain sieltä lainaksi pari paksua kuvastoa, joissa oli niitä rouheampaan tyyliin jätettyjä huonekaluja. Ajattelin, että tuosta valkoisesta varmaan lähtee maali silleen kivasti pienellä vaivalla. No, kaksi tuntia meni huomaamatta ja vielä saan tänään jatkaa loppuun. Mutta siitä tulee kyllä kiva.

Olen huomaamattani hamstrannut täältä ympäristöstä löytyneitä yksittäisiä kahvikupin lautasia. En ole millään raaskinut heittää poiskaan, kun jotkut niistä ovat olleet niin kovin hienoja. Suunnittelin, että ehkä voisin tehdä muutamista seinälautasia. Yksi lemppareistani on tuo musta lautanen, jossa on kuvioita valkoisilla ääriviivoilla. Sen löysi isäntä hiljattain vintistä lattialankkujen välistä.



Iloista viikonloppua kaikille!Toivoo. Niina :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tytön maalaisromanttinen huone

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin. Yläkerrassa meillä on kaksi huonetta, joissa asustelevat vanhimmat lapset. Remontoimme yläkerran vanhat huoneet muutama vuosi sitten ensin vierashuoneiksi. Nyt kun osa lapsista ovat jo isompia ja kaipaavat enemmän omaa rauhaa, niin annoimme heille luvan muuttaa näihin huoneisiin. Esittelen tällä kertaa huoneista toisen, eli tytön huoneen.

Tytön huone on maalaisromanttinen ja tunnelma on kyllä aika ihana. Huone on juuri sellainen, minkä itsekin olisin tyttösenä halunnut. Kaikkea söpöä ja kaunista. Lapset saavat päättää itse suurimmaksi osaksi sisutuksesta huoneissaan, koska itsehän he niissä viettävät eniten aikaansa. Tytön huoneeseen oli myös tärkeää saada nukkumapaikka kaverillekin yökyläilyä varten. Huone on tilava, joten se oli aika helppo toteuttaa.




Huoneen kalusteet ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Parvisänky sekä vierassänky ovat Ikeasta, kukallinen sohva on Askon 50-luvun tuotantoa ja kirjoituspöytä on antiikkia 1800-luvulta, kuten suuri…

Ullakko muuttui hääjuhlatilaksi

Apua, talvi meinaa tulla ihan väkisin. Lapset katselivat aamulla nenät kiinni ikkunassa, kun lunta tiputteli taivaalta. Ikävä kyllä lumiukkohaaveet sai vielä siirtää myöhemmälle, koska lumi katosi pian pois. Minä en niin lunta kaipaa. Se tietää lisätyötä hevosten kanssa, joten ei ole haitaksi, jos lumi tulisi vähän myöhemmin vasta. Olen ollut muutenkin vähän alavireessä viimeaikoina. Ilmeisesti olen alkusyksyn kiireistä uupunut ja nyt se sitten tuntuu, kun mitään suurempia projekteja ei ole meneillään. Olen päättänyt keventää vähän tässä vaiheessa, jotta ehdin taas palautua entiselleni ja jaksan innostua joulunlaitosta. Sitä tosin jo odotan innolla. Meillä oli tosiaan ihanat häät syyskuussa. Järjestelyissä oli tietenkin oma hommansa ja etenkin siinä vaiheessa, kun teimme päätöksen, että siivoamme talon ullakon juhlien jatkopaikaksi. Ullakko on suuri ja olemme aina halunneet saada hyödynnettyä tämän korkean tilan muutenkin kuin valtavana varastotilana. Siispä tartuimme työhön ja pari…

Miten minusta tuli pohjalaistalon emäntä

Hei!

Olen pitänyt blogiani elämästäni täällä keltaisessa kartanossa jo pian neljä vuotta. Siitä saan kiittää ihania lukijoitani! En minä olisi vain itselleni viitsinyt kirjoitella näin pitkään. Lukijat ovat varmasti vaihtuneetkin matkan varrella ja osa heistä ei varmastikaan tunne minua henkilökohtaisesti, joten ajattelin, että nyt olisi ehkä hauska hieman kertoa kuinka minä hämäläistyttö päädyin tänne Etelä-Pohjanmaalle aikanaan. Eli suuria paljastuksia on luvassa, heh!

Kaikki alkoi pienestä sattumasta Facebookissa, jonka seurauksena kaksi täysin toisilleen tuntematonta ihmistä päätyivät kirjoittelemaan toisillensa. Huomasimme pian, että jutut menivät hyvinkin yksiin ja kiinnostus toisesta heräsi. Päädyin antamaan puhelinnumeroni ja ensimmäisen puhelumme jälkeen koin, että se oli sitten menoa. Puhelukin kesti lopulta useita tunteja ja yö meni erittäin vähillä unilla. Aamuvuoroon suuntasin väsyneenä, mutta hymyilevänä tyttönä.

Pian päätimme tavata kasvotusten ja lähdin ajelemaan ens…